Demo 6

Tällä kertaa oli kuviksen demoilla vuorossa pedagoginen kerta. Itse olen tottunut muiden aineiden POM-opinnoissa, että pedagoginen kerta tarkoittaa sitä että opettaja paasaa pää punaisen luokan edessä ja me oppilaat istumme, katsomme ja ehkä jossain välissä kirjoitamme jotain muistiinpanoja. Odotin siis tältäkin kerralta samanlaista.

Tunnin alussa pohdimme kuvataiteeseen liityviä työskentelytapoja, joita käytetään kuvaamataidon tunneilla. Perinteisiä olivat piirrustus ja maalaus, vähän erilaisempia 3D-työt sekä arkkitehtuuri ja grafiikka, vaikka ne periaatteessa tarkoittavatkin perinteisellä koulun kuvistunnilla esimerkiksi savityötä tai pienoismallia. Näiden lisäksi tuotiin esiin kuvan tulkinta, ITC-työt kuten animaatiot ja kuvankäsittelyt sekä valokuviin ja elokuviin liittyvät työt.

Iloiseksi yllätykseksi tämä kuviksen demo olikin toiminnallinen ja me oppilaat pääsimme itse pohtimaan  kuviksen pedagogiikkaa sekä kehittelemällä itse töitä, joissa yhdistyi meidän oma pedagoginen tietämyksemme ja kuvaamataidolle tyyppilliset työskentelytavat. Saimme jokainen ryhmä suunnitella ja lyhyesti itse toteuttaa/testata, jonkin kuviksen työn sekä miettiä sen tehtävänaantoa, materiaaleja, tavoitteita ja arviointia. Tähän kaikkeen oli aikaa noin 30min, jonka jälkeen työt esiteltiin muulle luokalle ja lopuksi kaikki saivat äänestää töistä lemppariaan, minkä parissa haluaisi työskennellä lopputunnin.

Meidän ryhmämme valitsi tehtävän teemaksi animaation, mutta yrtitimme parhaamme mukaan yhdistää työssä myös muita kuvataiteen osa-alueita. Muovailimme hahmot muovailuvahasta, minkä parissa työstetään hahmottamiskykyä ja keskitytään 3D ja arkkitehtuuri osa-alueisiin. Mietimme myös, että jos aikaa olisi enenmmän ja projektista haluaisi saada koulun puolella vielä pidemmän niin hahmot olisi voitu muotoilla vaikka savesta tai muusta materiaalista. "Muovailuvaha on mukava materiaali animaatiofilmin tekemiseen, koska hahmojen muotoa on helppo muunnella tarpeen mukaan. Ne juoksevat, hyppivät, makaavat tai kiipeilevät ja syövät pöydän ääressä, jos juonen kulku edellyttää sitä." (Kuvien kirja, s.77)

 Animaatiolle tarvittiin tietysti tausta, joten yksi ryhmässämme otti sen tehtäväkseen. Taustassa käytimme tekniikkana pakopiste tekniikkaa, mikä oli meille kaikille tuttu peruskoulun kuvistunneilta. Tässä osassa työtä yhdistyy mukaan siis piirtäminen tai maalaaminen, ja kuten esimerkiksi tässä piirroksessa oli mukaan otettu vielä yksi teema/elementti tuon pakopisteen muodossa.

 Kuvasimme animaation ipadin imotion ohjelmalla. Ohjelma oli minulle itselleni aivan uusi ja oli todella mielenkiintoista työskennellä työn parissa kun samalla oppi paljon uutta. Ohjelman käyttöä meille opetti aluksi hiukan opettaja, mutta aika yksinkertaiseksi se osoittautui ja pian selvittiin jo itse. Toinen uusi juttu oli animaation periaate, eli se että "elokuva" ei koostukkaan liikkuvasta kuvasta vaa valokuvista, joita toistetaan peräkkäin. Hahmoja pitää siis liikuttaa todella vähä aina kuvasta toiseen, jotta liike pysyy uskottavana ja sulavana. Tämä asia tuntui aluksi hyvin hankalalle ja meillä olikin jonkin verran ongelmia siinä että meinasimme innostua aina siirtelemään hahmoja hiukan liikaa. Juonta seuratessamme huomasimme myös että esimerkiksi tavaran heittämisen kuvaaminen ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin kuvittelimme, sillä pitihän esine saada pysymään ilmassa kuvan ajan. Lopulta keksimme kuitenkin kiinnittää muovailuvahaesineet rautalangan päähän ja heilutella niitä näiden avulla.

Minä toimin ryhmässämme kuvaajana, Milla eniten ohjaajana ja Iida sekä Tiina siirtelivät hahmoja. Meillä ei ollut aikaa kehitellä tarinalle selkeää juonta, minkä vuoksi hahmojen siirtelyssä tuli melko paljon epäselvyyksiä, mutta todelliseen koulumaailmaan ajateltuna neljän hengen ryhmä voisi silti olla melko toimiva sillä siinä riittäisi tekemistä kaikille kunhan homman vain onrganisoisi ensiksi hyvin. Opettajakin kertoi meille, että neljän hengen ryhmien on tutkimustenkin mukaan katsottu olevan kaikkeni parhaimman kokoisia ryhmiä tämänkaltaiseen työhön, sillä heidän keskensä roolien jako sujuu yleensä helposti.

Tehtävän anto tämän tyyppiseen tehtävään voisi olla jotain luokka; Jakautukaa neljän hengen ryhmiin, joissa suunnittelette ja toteutatte lyhyen, noin 30sekunnin (80-90 kuvan) animaation. Tehtävänänne on jakaa ryhmän jäsenille roolit, kuka hoitaa animaation teossa mitäkin; tausta, hahmot, juoni, kuvaaminen, hahmojen liikuttaminen, animaation leikkaaminen yms., äänet ja julkaisu. Kehitelkää animaationne pohjaksi lyhyt tarina/juoni ja siihen sopivat hahmot, jotka saatte muotoilla muovailuvahasta. Tarinaanne sopivan taustan voitte tehdä piirtämäällä/maalaamalla, esimerkiksi pakopistetekniikkaa käyttäen. Animaatiot kuvataa Ipadien Imotion ohjelmilla ja muokataan lopuksi Imovie ohjelmalla. Muokaamisen yhteydessä voitte lisätä animaatioonne äänet. Animaatio esitetään lopuksi muulle luokalle ja julkaistaan luokan yhteisessä blogissa.

Tehtävän tavoitteena olisi kehittää oppilaiden vuorvaikutus- ja ryhmätyötaitoja, soveltaa laaja-alaisesti kuvaamataidon eriosa-alueita, inspiroida oppilaita soveltamaan oppimaansa ja käyttämään mielikuvitusta sekä saada oppilaat tutustumaan ITC-työkaluihin animaatio-ohjelman ja videon muokkausohelman avulla.

Arvioinnissa painottuisivat vuorovaikutustaidot, sekä muiden huomioon otto. Tärkeää olisi myös huomioida miten eri oppilaat toimivat ryhmänjäseninä ja miten roolit ryhmien sisällä muodostuvat. Itse työskentelystä voisi arvioida ohjeiden noudattamista, työskentelyn sujuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös lopputulosta voisi arvioida, ei niinkään vertailemalla töitä keskenään vaan enemmänkin niin että täyttääkö lopputulos tehtävän annon ja on ymmärrettävä.

Alta löytyy miedän noepasti kuvattu ja ohjattu työmme nimeltä Jättiporkkana. 

Muutkin ryhmät olivat kehitelleet hyviä tehtävävaihtoehtoja: 

• Kaupungin (tai muun paikan) pienoismalli, eli muovaillaan luokan kanssa yhdessä rakennuksia ja kasataan niistä lopuksi yhteinen kaupunki. 
• Savinen rairuohokuppi ryhmätyö, jossa ryhmässä päätetään minkälainen rairuohokippo tehdään ja jokainen ryhmästä muovailee savesta kipon yhden osan. 
• Avaruusmaisema, eli yhdessä ryhmässä käytetään pullopeitevärejä joilla vapaasti roiskitaan maalia paperille siveltimillä, teloilla, töpöttimillä yms. Työn voi tehdä myös yksilötyönä jossa yksittäiset avaruuden palat liitetään lopuksi yhteen tai sitten voi tehdä myös koko luokan kanssa isolle ja pitkälle paperille yhden yhteisen avaruuden, josta jokainen maalaa yhden kohdan.
• Värit ei saa osua työ, jossa aluksi vedellään vain erilaisia viivoja pitkin paperia ja tämän jälkeen lähdetään maalaamaan tai värittämään viivojen muodostamia alueita eri väreillä ideana se ettei viereisten aluiden värit saa olla samat. Voidaan harjoittaa värioppia ja käyttää väreinä esimerkiksi vain Goethen kolmion värejä.
• Graffiti, jonkä ideana olisi suihkuväreillä maalata isolle paperi"seinälle" ns. sallittuja graffiteja. Tällä kertaa käytettiin sormivärejä.

Kaupungin pienoismalli

Rairuohokippo

Avaruusmaalaus

Värit ei saa osua

Graffiti

Yhteisiksi lopputunnin töiksi valitsimme äänestyksen jälkeen avaruusmaalauksen ja kaupungin pienoismalli työ, jotka saatiin kivasti yhdistettyä yhteen niin että kaupungin pienoismallin sijaan muovailtiinkin nyt avaruuteen sopivia asioita ja esineitä ja käytettiin maalauksia esineiden taustana.

 Maalasimme kahdelle isolle paperille puolen luokan kanssa yhdessä avaruusmaiseman. Jokainen sai tehdä ihan mitä itse halusi ja todella kaunis avaruus työstä lopulta mielestäni tuli. Sain itse sellaisen kuva, että kaikki tuntuivat pitävän työstä. Se ei ollut tarkkaan rajattu, vaan jokainen sai työskennellä juuri oman taitotasonsa mukaan ja sutia paperille jos minkä moisia viivoja ja palloja. Itse pidin varsinkin töpöttimen käytöstä ja maalipisaroiden roiskimisesta (mikä oli todella sotkuista puuhaa ja tulisi ottaa huomioon luokassa toteuttaessa).

Olen itse teettänyt vähän saman tyyppisen työ strattiluokan seitsemälle oppillaalle. Meidän aiheemme vain olivat revontulet ja välineinä meillä olivta ihan perinteiset väriliidut. Tekniikkana oli  väriliidun liu'uttamista lappeellaan paperilla. Jokainen oppilas sai oman A3- paperin jota värittää ja lopuksi paperit koottiin yhdeksi pitkäksi revontuleksi luokan seinälle. Työ onnistui siis starttiluokkalaisilla tällä tapaa, mutta oli motivoiva jopa meidän ikäisillemme, eli todella käyttökelpoinen tehtävämalli.

Avaruusmaisema esineineen

Avaruusteemaan sopivat pienoismallit/hahmot saimme tehdä muovailuvahasta tai askarrella pahvista, puutikuista, kartongista yms. Apuna sai käyttää liimaa, teippiä tai kuumaliimapyssyä. Ne opiskleijat, jotka päättivät tehdä rakennuksen tuntuivat käyttävän enemmän askartelua, kun taas hahmojen tekijät muovailivat muovailuvahasta. Itse tein hahmokseni alla olevan avaruusolennon, joka sopi teemaan ja oli mielestäni todella hauska tehdä. En ollut aiemmin tajunnut kuinka monikäyttöistä muovailuvaha on ja että sitä voi käyttää myös vanhempien oppilaiden kanssa. Muovailuvahan työstäminen oli itsellekin jotenkin rentouttavaa ja koukuttavaa näperrystä, joten pienemmillä lapsilla materiaali toimii varmasti suurena motivoinnin välineenä. Huonona puolena muovailuvahassa on sen säilytettävyys. Muovailuvahaa kun ei saa kovetettua ja sen käyttö on yleensä ns. kierrätystä ja kun uutta aletaan tekemään niin vanha puretaan. Tämä täytyisi kouluopetuksessa tehdä heti aluksi oppilaille selväksi.

Hauskat Angry Birdsit ja minun alienini pällistelemässä taustalla

Kun tämä työn oli saanut valmiiksi sai viimeistellä edellisellä kesken jääneen kipsityön. Olin heti innoissani parantelemassa työtä ja lopputulos on minusta todella hieno ja olen ylpeä kädenjäljestäni. Kipsi oli helppoa materiaalia työstää ja oman kätensä jäljen näki nopeasti. Jos vielä haluaisi voisi hahmon varmasti vaikka maalata, jolloin siitä saisi aidomman näköisen. Itse aion kuitenkin jättää hahmon vain noin kipsiseksi, sillä se on juuri noin mielestäni paras! :)

Kaikkien oppilaiden kipsityöt koottuna

Lähteet:
Kuvien kirja - Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen ; Anna-Christina Forsman & Liisa Piironen ; Tammi (2006)