Demo 3

Demon pääteemana oli  värikarttaan tutustuminen ensiksi johdattelevan tehtävän ja sitten soveltavan tehtävän avulla. Opettaja esitteli meille myös kaksi väriopin kirjaa, joista lisää myöhemmin. 

Ennen kuin päästiin käsiksi värikarttaan piti tehdä valmiiksi edellisen demon sabluunatyö, jota en ollut silloin saanut valmiiksi. Olin saanut tehtävän edellisellä kerralla kuitenkin sen verran hyvin alkuun, että nyt minulla on jäljellä vain viimeisten kohtien pois leikkaus ja kuvan tuputtaminen paperille.

Tuputtamisessa huomasin vasta jälkeenpäin kuinka hellä varoen ja pienellä värillä se olisi pitänyt tehdä jotta väriä ei olisi päässyt sabluunan alle. Olin teipannut sabluunan paperiin omasta mielestäni hyvin; reunoilta paksusti jotta väri ei mene yli sekä kuvan kekskeltä ja irrallisten kohtien alta, mutta ehkä olisi vielä tarvittu pari teippiä lisää.

Sabluuna teipattuna paperiin, eikun tuputtamaan

Tuputus on valmis ja enää pitää varovasti poistaa teipit ja sabluuna

Valmis työ, johon olne todella tyytyväinen vasenta silmää lukuunottamatta

Ennen kuin siirryttiin väriopin pariin käytiin yhdessä läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Katsellimme kirjojen sisältöä ja mietimme miten niiden tehtäviä voisi hyödyntää kouluopetuksessa. Jodef Albersin kirjassa Interactin of colors esiteltiin hauska tehtävätyyppi, joka mukaili lasten puuhakirjoista tuttua väritä oikea alue -tehtävää. Siinä jokin kuva on yksinkertaistettu ja siitä on poistettu lähes kaikki värit. Tämän jälkeen eri väreille annetaan numerot ja kuvaan merkitään värien paikoille vastaavat numerot. Itse tehtävänä on sitten tarkoitus värittää kuva ohjeiden mukaan.

Värikartta joka kuvastaa värien sävyn vaalenemista ja tummenemista kohti valkoista ja ruskeaa.

Teoria osuuden jälkeen päästiin itse tekemiseen. Maalamiseen käytimme pullopeitevärejä, jotka muistuttivat omasta mielestäni aika paljon pienten lasten sormivärejä. Pullopeitevärejä käytettiin samoin kuin vesivärejä ensimmäiselle demokerralla. Suoraan pullosta saatavat värit olivat päävärejä; punainen, sininen ja keltainen ja niistä oli käytössä sekä kylmä että lämmin sävy. 

Johdattelevana tehtävänä oli värikartan kertaaminen siten että maalattiin peiteväreillä vastaväripareja ja niiden välissä olevia murrettuja värejä. Apuna tehtävässä käytimme ensimmäisellä demolla oppimaamme Goethen kolmiota, joka havainnollisti edelleen selkeästi eri värien suhteet.

Itse valitsin virallisiksi vastaväripareiksi punaisen ja vihreän sekä keltaisen ja violetin. Kolmannekis vastaväripariksi sai valita oman sävyisensä vastaväriparin. Valitsin itse pariksi vaalean sinisen ja vaalean oranssin, jotka pystyin oppimani perusteella päättelemään suunnilleen vastaväreiksi.

Johdattelevan tehtävän jälkeen oli vuorossa soveltava tehtävä. Meidän piti soveltaa aiemmin selittämääni Josef Albersin kirjan "väritystehtävää" siten että valitsimme itsellemme jonkin maiseman, esimerkiksi valokuvasta ja yksinkertaistimme sen siten että saisimme maalattua koko kuvan maksimissaan vain kahdeksaa väriä köyttäen. Värit saivat olla mitä vain.

Valitsin omaksi kuvakseni netistä löytämäni rantamaiseman, joka näkyy tässä alla. Yksinkertaistin kuvan värit ja päädyin lopulta käyttämään vain kuutta eri väriä. Tehtävä oli omasta mielestäni yllättävän kiva ja voisin kuvitella teettäväni tällaisen tehtävän myös alakoulussa. Lasetn oma-aloitteisuutta käytettäisiin juuri siinä että he saisivat itse päättää kuvan jota alkavat työstämää, mikä toivottavasti motivoisi oppilaita enemmän kuin opettajan valmiiksi valitsema kuva. 

En saanut kuvaa vielä täysin valmiiksi, sillä haluan vielä lisätä kuvaan hiukan lisää värejä ja värien vaihtelua jotta kuvaan saadaan hiukan varjostuksia.

Lähteet:
Kuvien kirja - Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen ; Anna-Christina Forsman & Liisa Piironen ; Tammi (2006)

Demo 2

Toisen demon teemoina olivat kohopaino sekä kuvankäsittely ja sabluunapaino. Teimme molempiin teemoihin liittyvät työt, joista jälkimmäinen eli sabluunapiano työ jäi minulla vielä hiukan kesken.

Kohopainossa tarkoituksena oli ensiksi raaputtaa/kaivertaa muovilaatalle jokin kuvio. Tässä tapauksessa teemana oli talvi, joten itse valitsin mielestäni myös siihen liittyvän mutta aika ajattoman kuvion eli tähden. Keskustelimme yhdessä minkä ikäisille lapsille kyseistä työtä voisi kuvitella annettavan ja päädyimme aika yksimielisestu tulokseen, että kyseinen kuvamaataidon työ voisi olla ajankohtainen viitos- ja kuutosluokilla. Tämän nuoremmilla voisi toki hyödyntää samaa tehtävää ja työskentelymenetelmää, mutta muovilaatan sijaan voisi käyttää styroksisesta materiaalista valmistetuja paloja, sillä niitä on huomattavasti helpompi ja kevyempi työstää. 

Muovilaattojen työstöön eli kaiverrukseen käytettiin alla näkyviä kaiverrusvälineita, joita oli eri kokoisia ja muotoisia. Itse käytin uloimman tähden kaivertamiseen siointa urallista kaiverrusjuttua, mutta muihin valitsin pienempi teräisen, sillä sain sillä aikaan hiukan sirompaa ja tarkempaa jälkeä.

Kun kuvio oli kaiverrettu muoviin päästiin itse painanta vaiheeseen. Painannassa käytettiin työkaluina alla näkyvää painantalaitetta, sekä laatan värjäämiseen juuri kohopainoon tarkoitettuja värejä, lastaa värien sekoittamiseen ja telaa värin levittämiseen. Itse purkeissa olevat värit olivat ihan perus värejä, mutta viime tunnin oppien mukaan niitä sekoittamalla saimme luotua vaikka minkävärisiä painantakuvioita. Painokoneen käyttö tuntui aluksi vaikealle ja oli myös vaikea arvioida milloin väriä oli laatassa juuri tarpeeksi, mutta ei liikaa. Kokeilun kautta tämäkin kuitenkin selvisi aika noepasti. Kerran telasin laattaan hiukan liian paksun värikerroksen vaikka olikin näytetty että telassa saisi olla vain sametin ohut kerros väriä kun sitä alkaa levittämään… Onneksi pienen puutikun avulla sain raaputettua ylimääräisen värit pois kaiverrusraoistani ja kuvio onnistui kuitenkin.

Tarkoituksena oli painattaa ainakin 4-6 kuviota laatalla, kaikki erilaisiin paaperiehin ja kokeillen ainakin paria eri väriä. Mikäli väriä vaihtaa esimerkiksi hyvin vaaleasta hyvin tummaan tai toisinpäin suositteli opettaja meitä pesemään laatan välissä jotta painokuviot olisivat siistimmän värisiä. Hän kuitenkin painotti että liian usein laattaa ei saisi pestä sillä pesussa se imee aina hiukan kosteutta sisäänsä ja niimpä sen pitäisi antaa aina kuivua ennen seuraavaa painantaa. Nyt meillä ei kuitenkaan ollut aikaa kuivattaa laattoja, joten pesut piti tehdä hyvin nopeasti ja mahdollisimman vähillä kerroilla. Itse pesin laatan kerran kun vaihdoin värin vaaleanpunaisesta mustaa ja töistäni huomaa kyllä missä niissä ei väri ole oikein kunnolla tarttunut laattaan pesun jälkeen. Mikähän kuva se mahtaa olla?

Kaikkien töitä esillä seinällä.

Demon toisena työnä oli vuorossa sabluunapainotyö. Ennen itse sabluunan työstön aloittamista piti kuitenkin käyttää myös tietokonetta ja kuvankäsittely ohjelmaa. Kuvankäsittely olisi pitänyt olla kotiläksynä, mutta en ainakaan itse muistanut kuvan käsittely ohjeita joten kuvasta tuli vääränlainen ja piti tehdä tunnilla uusi versio. 

Käytimme koulussa Grim kuvankäsittelyohjelmaa ja sielä poistimme valitsemastamme kuvasta ensiksi värit, eli teimme siitä musta valkoisen. Tämän jälkeen siirryttiin kontrastin ja kirkkauden säätöön. Kontrastin laitoin täysille ja tämän jälkeen kirkkuaden säädöllä muokkasimme kuvaa niin että siihen jäi sopivasti mustaa ja valkoista.

Vasemmalla näkyy kuvankäsittelyn jälkeinen kuva ja oikealle kuva siinä vaiheessa kun olin kirurgin veitsellä ehtinyt leikata osan mustista kohdista irti. Leikatessa piti siis päättää kummat, tummat vai vaaleat kohdat leikataan pois. Itse valitsin tummat kohdat leikattavaksi pois sillä ne tuntuivat helpommilta ja fiksummilta kohdilta leikata pois.

Leikkaamisen jälkeen sabluuna teipattiin erilliselle tausta paperille ja vaahtomuovipalalla töpöteltiin mustaa väriä sabluunan mukaan paperille. Itse en vielä päässyt työssä näin pitkälle, joten kuvassa toimii mallina kaverin työ.

Kaikkien opiskelijoiden työt esillä.

Demo 1

Ennen demon alkua päästiin jo jännitykseen makuun kun päästiin kauhistelemaan ikkunan takana juoksentelevaa hiirtä.

Tästä kaikki varsinainen sitten alkoi, "tee itsellesi nimilappu".

Ensimmäisen demon teemoina olivat värioppi, vesivärit  ja savi. Vesiväripaletissa joita käytimme oli kaksi eri keltaista (kromi ja kadmium), kaksi sinistä (preussi ja ultramariini) ja kaksi punaista (karmiini ja sinooperi) värinappia. Näitä yhdistelemällä saimme luotua harjoituspaperille lisää värejä, jotka lopulta paljastuivat väliväreiksi: kromi+sinooperi=oranssi, kadmium+preussi=vihreä ja karmiini+ultramariini=violetti.  Myös saman värin erisävyjen yhdistäminen onnistui, jolloin lopputuloksena oli hiukan erisävyisiä värejä.

Maalatessa opittiin myös se että vesi kannattaa vaihtaa aina välillä..

 Harjoittelun jälkeen siirryttiin Goethen kolmion pariin, joka on oiva esimerkki ja apu väriopin ymmärtämiseen. Goethen kolmion kulmista löytyvät primääri- eli päävärit punainen, sininen ja keltainen. Päävärien välistä, kuitenkin kolmion reunoilta löytyvät sekundääri- eli välivärit violetti, oranssi ja vihreä. Kolmion sisältä löytvät vielä tertiääri- eli murretut värit.
Uuten asiana minulle tulivat tunnilla käydyt värien eri nimitykset. Oli myös mielenkiintoista huomata miten Goethen kolmiosta voitiin lukea värien ominaisuuksia esimerkiksi välivärejä ja vastavärejä. Aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen tutstuessani opin myös että päävärin vastaväri on kahden muun päävärin sekoitus (Forsman ja Piironen 2006, 57).

Ensimmäisenä harjoittelimme värioppia. Aluksi harjoiteltiin ja testailtiin eri värejä, sitten siirryttiin ihan Goethen kolmion pariin.

Väriopin jälkeen siirryttiin saven pariin. Tunnilla työstimme punasavea, mutta muitakin savilajeja esiteltiin (vakosavi ja mustasavi). Tustustuimme myös erilaisiin saven työstö tekniikoihin kuten peukalointi, dreijaus, levytekniikka, plastinen rakentelu ja makkaratekniikka. Opimme myös että savi poltetaan erillisessä uunissa 900 asteessa ja mikäli työ halutaan ihan lasittaa niin polttolämpötila nousee 1100 asteeseen!
Itse pääsimme leikkaamaan isosta saviklöntistä palasia ja ohjeena oli muotoilla savesta ontto, noin hedelmän kokoinen soitin. Mikäli savi tuntuisi kuvalta siihen ohjattiin lisäämään vähän vettä. Itse en saanut minkäänlaista inspiraatiota työhöni ja lopulta puolentunnin pyörittelyn jälkeen sain aikaiseksi vain alla näkyvän saviköntin, mutta parempi varmaan sekin kuin ei mitään..

Saven työstäminen oli yllättävän vaikeaa ja se tuntui murtuvan ja halkeilevan melko helposti. Olisi ollut mielenkiintoista päästä konkreettisesti tutustumaan myös muihin savilajeihin joita saatetaan käyttää myös koulun savitöissä. Oli myös minulle yllätys että savi on suhteellisen halpa materiaali, sillä olin luullut saven olevan kallista.

Toisena materiaalina käytimme savea ja tekniikkana peukalointia.

Lopputuloksessa ei ollut kehumista, mutta harjoitusta kertyi..

Lähteet:

Kuvien kirja - Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen ; Anna-Christina Forsman & Liisa Piironen ; Tammi (2006)

Värejä ja valoja - Maalaaminen osana lasten taidekasvatusta ; Liisa Eskelä Tuomisto ; Mannerheimin lastensuojeluliitto (1988)