Demo 1

Ennen demon alkua päästiin jo jännitykseen makuun kun päästiin kauhistelemaan ikkunan takana juoksentelevaa hiirtä.

Tästä kaikki varsinainen sitten alkoi, "tee itsellesi nimilappu".

Ensimmäisen demon teemoina olivat värioppi, vesivärit  ja savi. Vesiväripaletissa joita käytimme oli kaksi eri keltaista (kromi ja kadmium), kaksi sinistä (preussi ja ultramariini) ja kaksi punaista (karmiini ja sinooperi) värinappia. Näitä yhdistelemällä saimme luotua harjoituspaperille lisää värejä, jotka lopulta paljastuivat väliväreiksi: kromi+sinooperi=oranssi, kadmium+preussi=vihreä ja karmiini+ultramariini=violetti.  Myös saman värin erisävyjen yhdistäminen onnistui, jolloin lopputuloksena oli hiukan erisävyisiä värejä.

Maalatessa opittiin myös se että vesi kannattaa vaihtaa aina välillä..

 Harjoittelun jälkeen siirryttiin Goethen kolmion pariin, joka on oiva esimerkki ja apu väriopin ymmärtämiseen. Goethen kolmion kulmista löytyvät primääri- eli päävärit punainen, sininen ja keltainen. Päävärien välistä, kuitenkin kolmion reunoilta löytyvät sekundääri- eli välivärit violetti, oranssi ja vihreä. Kolmion sisältä löytvät vielä tertiääri- eli murretut värit.
Uuten asiana minulle tulivat tunnilla käydyt värien eri nimitykset. Oli myös mielenkiintoista huomata miten Goethen kolmiosta voitiin lukea värien ominaisuuksia esimerkiksi välivärejä ja vastavärejä. Aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen tutstuessani opin myös että päävärin vastaväri on kahden muun päävärin sekoitus (Forsman ja Piironen 2006, 57).

Ensimmäisenä harjoittelimme värioppia. Aluksi harjoiteltiin ja testailtiin eri värejä, sitten siirryttiin ihan Goethen kolmion pariin.

Väriopin jälkeen siirryttiin saven pariin. Tunnilla työstimme punasavea, mutta muitakin savilajeja esiteltiin (vakosavi ja mustasavi). Tustustuimme myös erilaisiin saven työstö tekniikoihin kuten peukalointi, dreijaus, levytekniikka, plastinen rakentelu ja makkaratekniikka. Opimme myös että savi poltetaan erillisessä uunissa 900 asteessa ja mikäli työ halutaan ihan lasittaa niin polttolämpötila nousee 1100 asteeseen!
Itse pääsimme leikkaamaan isosta saviklöntistä palasia ja ohjeena oli muotoilla savesta ontto, noin hedelmän kokoinen soitin. Mikäli savi tuntuisi kuvalta siihen ohjattiin lisäämään vähän vettä. Itse en saanut minkäänlaista inspiraatiota työhöni ja lopulta puolentunnin pyörittelyn jälkeen sain aikaiseksi vain alla näkyvän saviköntin, mutta parempi varmaan sekin kuin ei mitään..

Saven työstäminen oli yllättävän vaikeaa ja se tuntui murtuvan ja halkeilevan melko helposti. Olisi ollut mielenkiintoista päästä konkreettisesti tutustumaan myös muihin savilajeihin joita saatetaan käyttää myös koulun savitöissä. Oli myös minulle yllätys että savi on suhteellisen halpa materiaali, sillä olin luullut saven olevan kallista.

Toisena materiaalina käytimme savea ja tekniikkana peukalointia.

Lopputuloksessa ei ollut kehumista, mutta harjoitusta kertyi..

Lähteet:

Kuvien kirja - Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen ; Anna-Christina Forsman & Liisa Piironen ; Tammi (2006)

Värejä ja valoja - Maalaaminen osana lasten taidekasvatusta ; Liisa Eskelä Tuomisto ; Mannerheimin lastensuojeluliitto (1988)